“Lú Olo”: Konstituisaun Tau A’as Vontade Povu, Poder Polítiku Iha Povu Nia Liman
Naunil Média (Dili), Prezidente Repúblika Francisco Guterres “Lú Olo”, hateten Konstituisaun mak tau aas vontade povu tanba poder polítiku iha povu nia liman no artigu 7 KRDTL fo kbiit ba povu atu hili.
Xefi estadu ható lia hirak ne’e liu husi diskursu iha workshop nasionál kona-ba demokrasia no eleisaun iha Timor-Leste (TL) ne’ebé hala’o iha Salaun Laline Larigutu, Kinta, (12/08).
“Ita-nia Konstituisaun tau as vontade Povu nian no dignidade ema nian. Tanba soberania no poder polítiku iha Povu nia liman mak artigu 7 Konstituisaun RDTL fó kbiit ba Povu atu hili partidu polítiku ka koligasaun polítiku-partidária no, indiretamente, deputadu no ukun-nain sira, liuhusi eleisaun universal, livre, igual, diretu, sekretu no periódiku, ne’ebé ita hala’o tinan lima-lima”. dehan Xefí estadu
Nia dehan, Eleitór rejistadu iha STAE mak hili partidu polítiku ka koligasaun partidus polítikus, ne’ebé nia fiar katak bele duni kumpre programa dezenvolvimentu no kompromisu polítiku sira ne’ebé ida-idak promete durante kampaña eleitorál.
“Bainhira partidu polítiku ka koligasaun manán votus no hetan direitu ba asentu parlamentár ho reprezentasaun proporsionál, ninia membru sira mak sei bá tuur iha Parlamentu Nasional. Tanba ne’e kualidade Parlamentu Nasional, nu’udar órgaun lejislativu, depende husi membru sira ne’ebé tama iha lista kandidatus partidu nian no manán eleisaun lejislativa”.katak nia
Tanba Governu forma husi partidu ka koligasaun ne’ebé hetan asentu parlamentar iha eleisaun, kualidade governasaun depende mós husi partidu polítiku ka koligasaun vensedór sira. Ida ne’e akontese tanba hili demokrasia reprezentativa.
“Maluk sira ne’ebé tuur iha Parlamentu Nasional tanba partidu mak hili maibé, bainhira sai deputadu ka membru Governu, tenke tau as mak interese nasionál. Tanba órgauns soberania rua ne’e, Parlamentu no Governu, harii ho vontade Povu nian maibé membrus hili husi partidu polítiku ida-idak, importante ba líder sira tenki hatán ba kestaun kualidade dezempeñu husi membru eleitu ida-idak”.tenik nia
Nia hatutan Importante ba partidu ida-idak haree mós sira-nia programa no estatutu hodi tuir prinsípiu no valor sira husi Konstituisaun atu hametin demokrasia. Purezemplu: Órgaun sentral no estrutura sira seluk partidu ida-idak nian tenke harii liuhusi eleisaun livre no periódika tuir estatutu ida-idak nian, ne’ebé mós haktuir Konstituisaun RDTL no Lei Partidus Polítikus nian.
Nune’e, governasaun País nian depende ba rezultadu husi ezersísiu votu husi eleitór ida-idak ba partidu polítiku ka koligasaun.
“Edukasaun sívika importante tebes hodi votante ida-idak hatene ho konxiénsia rasik vota ba partidu ida ne’e ka ida seluk. Tanba ne’e mak CNE, partidu polítiku no organizasaun sosiedade sivíl sira halo edukasaun sívika kona-ba prosesu eleitoral. Edukasaun sívika ida ne’e tenke fó-hanoin ba sidadaun sira atu hili partidu sira ne’ebé iha programa no estatutu di’ak, la’ós haree de’it ba líder ka personalidade ruma iha partidu”.nia esplika
“Lú Olo” hateten programa partidu sira-nian mak hatudu prinsípius, valores no saída mak partidu ida-idak, inklui sira-nia líderes, sei halo atu hatuur metin Estadu Direitu Demokrátiku no hala’o dezenvolvimentu ida ne’ebé fó benefísiu efetivu ba Povu tomak.
“Ita hotu hanesan sidadaun Timor-Leste presiza iha konxiénsia klean katak demokrasia la’ós fó de’it biban ba Povu vota iha eleisaun ba Prezidente Repúblika no ba eleisaun lejislativa hodi partidu sira manán assentu iha Parlamentu Nasional no kaer governasaun ba ita-nia rai”.nia hateten
Nune’e, kompromisu eleitorál mak sai sasukat loloos ba ukun-nain sira ne’ebé povu hili Demokrasia hetan ona rekoñesimentu nasional no internasional maibé sei presiza hala’o no lori ba oin di’ak liután hodi hadi’ak Povu nia moris.”Jos