FEATUREDIkus LiuNewsPolitika

PM Taur Orienta CIGC Tenke Haree Ba Senáriu Piór

Fahe Tutan

Naunil Media (Díli), Primeiru Ministru (PM), Taur Matan Ruak, informa loron 20 ona mak Sentru Integradu Jestaun Krize (CIGC-Sigla portugs) hala’o servisu hafoin Prezidente Repúblika dekreta Estadu Emerjénsia, tanba ne’e,  Xefe Governu orienta ekipa tékniku CIGC prepara senáriu piór ligadu ho surtu globál COVID-19 iha Timor-Leste.

 “Ha’u hanesan líder ba sentru ida-ne’e, ha’u orienta atu haree liu bá senáriu piór. Senáriu ultra piór mak ida ne’e. satán ita-nia sistema saúde iha problema boot, enkuantu nasaun sira ne’ebé dezenvolvidu liu konsidera sira nia sistema saúde ne’e. mellór iha mundu de’it la iha kapasidade. Ita kombina buat rua mak vontade no kapasidade.  tanba ita uluk halo funu kapasidade la iha, maibé vontade makaas liu kapasidade no ita lakon ema 200.000 mak ita foin manán”, dehan PM Taur iha Parlamentu Nasionál, Kinta (17/04).

 Eis gerileiru no atual Xefe Governu kosntitusionál da-ualu ne’e hateten, fundu ne’ebé parlamentu autoriza atu bele foti, horisehik Governu aprova ona dekretu ba regara ezekusaun no ohin sai iha jornal da repúblika, mezmu prosesu ne’e lentu uituan.

“Ita determinadu loós oinsá bele hakbiit ita nia-án ho responde. Estadu Emerjennsia la’ós solusaun ba ita-nia problema, maibé hanesan elementu ida importante loós, ho ajuda ita reforsa iha distansiamentu fíziku no sosiál minimus, tanba ita nian agora ne’e hanesan kazu importadu de’it”, subliña Nia.

Tuir xefe orgaun ezekutivu ne’e, kombate corona virus hanesan loloós funu ida invizível ba mundu tomak, tanba nasaun hotu rekore meiu hotu ho kapasita-án kombate surtu ne’e iklui toma medida drástika.

“Hanesan limita ema, tanba tenke iha sirkulasaun, tanba iha liberdade, reuniaun no manifestasaun inklui mos ita Timor-Leste ne’e”

Haree ba númeru infetadu iha mundu tomak, hamutuk kazu konfirmadu 2.083.304 to’o ohin loron, hosi númeru ida-ne’e, ema nain 134.616 mak mate no 510.341 mak rekuperadu.

Nasaun poténsia mundiál hanesan Estadu Unidu Amérika to’o ohin loron ema 644.089 maka pozitivu no mate hamutuk 28.529, la inklui nasaun sira iha Europa,  Ázia no mundu tomak.

“Kombate ida-ne’e sai difísil liután kuandu la’ós de’it halo esforsu atu ema labele mate, maibé iha sorin seluk ninia impaktu sosiál no ekonómiku drástiku tebes. Millaun traballadór mak lakon servisu, família tomak mak mizéria,  tanba rendimentu tun, ekonomia estagnadu, konetividade mundu paralizadu”, dehan Taur.

Nia mos hatutan “Iha Timor-Leste sei la sees hosi ida-ne’e.  Tuir senáriu otimista ita-nia esforsu tomak hakarak zero óbitu.  maibé ita iha nain ualu infetadu no nain ida rekopera no sira na’in hitu mak iha izolamentu. Senáriu ultra-pesimista ba Timor tuir analiza Sentru Krize nian mak Timór bele sofre 390.000, katak porsentu 30 husi populasaun. Kazu rijeiru 156.000, kazu grave 58.000, ekivalente porsentu 15, sira ne’ebé grave no hetan asisténsia husi metigasaun asistida 19.500 no óbitu (mate) 16.000 ka ekivalente porsentu tolu husi populasaun, tenik nian. Ana

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *